Hiilineutraalius on elinehtomme

UNDP:n kaikkien aikojen suurin 1,2 miljoonan ihmisen ilmastonmuutosta koskeva julkisen mielipiteen tutkimus paljastaa kattavan kuvan, miten ihmiset ajattelevat ilmastonmuutoksesta ja ilmastotoimista. Tutkimuksen tulokset tulevat taatusti olemaan tulevien poliittisten päätösten tukena, kun maat ympäri maailmaa ovat parhaillaan kehittämässä Pariisin sopimuksen nojalla uusia kansallisia ilmastolupauksia. Varsinkin nuoret (alle 18-vuotiaat) sekä nuoret aikuiset (18-35 -vuotiaat), pitivät ilmastonmuutosta aikuisväestöä suurempana hätätilana, mikä osoittaa ettei paluuta takaisin holtittomaan luonnonvarojen haaskaamiseen enää ole.

On suorastaan naiivia kuvitella elävänsä kuplassa, ajatellen ettei ympäristön hätätilanne vaadi akuutteja toimenpiteitä yrityksiltä. Noin 90% UNDP:n kyselyyn vastaajista oli huolissaan ympäristön tulevaisuudesta, ja esimerkiksi siitä, riittävätkö puhdas vesi ja ruoka lapsenlapsillemme. Liki 70% vastaajista uskoivat, että omilla valinnoillaan voi vaikuttaa ja olivat valmiita boikotoimaan yrityksiä ja tuotemerkkejä, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä joko suoraan tai epäsuorasti.

Jo nyt on nähtävissä, kuinka edellä mainittu ohjaa kuluttajia, sijoittajia ja yrityksiä tarkastelemaan yhä kriittisemmin ja laajemmin palveluketjujen vastuullisuutta, ympäristötekoja ja luonnonvarojen käyttöä, materiaalin toimituksesta aina materiaalien kierrätettävyyteen saakka.

Holtiton energiankulutus on ollut yksi suurimmistä päästöjen aiheuttajista ja energian käytön aiheuttamaa ympäristökuormaa halutaan pienemmäksi. Hajautettujen uusiutuvien energiajärjestelmien kasvava suosio muuttaa markkinatilannetta epävakaammaksi ja lisää kysyntäjouston sekä energiavarastoinnin tarvetta. Samanaikaisesti yritykset kilpailevat kasvun, kannattavuuden ja oman yritysmaineen kovenevassa globaalissa verkostossa.

Seurauksena energianhallinnan aikahorisontti on muuttunut ja pitkän aikavälin suunnittelusta on siirrytty lähes reaaliaikaiseen reagointiin. Tämä edellyttää automatisoitua dataa, jota yhdistetään, jalostetaan ja rikastutetaan tekoälyn avulla. Innovatiiviset, dataa ja tekoälyä käyttävät organisaatiot kehittyvät ja reagoivat nopeasti sekä onnistuvat muuttamaan raakadatan rahaksi. Analysoitua tietoa käytetään sisäisten prosessien ongelmien ja pullonkaulojen tunnistamiseen, liiketoiminnan tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseksi sekä riskien minimointiin. Näin tieto ei pääse ”haihtumaan” dataviidakkoon tai ihmisten mukana.

EnerKeyn tekoälyominaisuus Ines on kehitetty automatisoimaan kulutusdatan analysointityö ja parantamaan resurssien käyttöä. Ines kerää tietoa eri lähteistä ja hyödyntää tekoälyä kulutus-, käyttöaika- ja säätietoja säästöpotentiaalien löytämiseen ja ympäristön kuorman pienentämiseen. Moderni Ines paljastaa automaattisesti taloudellisesti kannattavimmat energiasäästötoimet ja vapautta resursseja toteutukselle välittömästi. Kunkin toimenpide-ehdotuksen ennakoidut vaikutukset energiankulutukseen, talouteen ja hiilidioksidipäästöihin on automaattinen osa palvelua.

Resurssitehokkaamman tulevaisuuden puolesta – #allweneedisless, jotta lapsenlapsillammekin on tulevaisuus ja mahdollisuus puhtaaseen ilmaan, veteen ja ruokaan. Webinaarissa keväällä kuulemaani luennoitsijaa lainaten: ”Hiilineutraalissa bisneksessä on tulevaisuus”.

– On vastuullisen kapitalismin aika.