Kestävyysraportointi on yritykselle olemassaolon ehto

EU ja sidosryhmät edellyttävät yrityksiltä aiempaa läpinäkyvämpää ja totuudenmukaisempaa kestävyysraportointia.

Luotettava ja ajantasainen kestävyysraportointi on nykyään yrityksille tärkeämpää kuin koskaan ennen, arvioi Taigawise Oy:n ympäristö- ja yritysvastuuasiantuntija Hanna Liappis, jolla on yritysten ympäristö- ja vastuullisuusjohtamisen töistä ja konsultoinnista lähes 20 vuoden kokemus.

TaigaWise Oy on yritysvastuun asiantuntijayritys, jonka asiantuntijoilla on kymmenien vuosien kokemus vastuullisesta liiketoiminnasta, strategisista liiketoiminnan avainrooleista globaaleissa yrityksissä sekä kansainvälisen tason viestinnästä.

– Monia erilaisia sidosryhmiä kiinnostaa, miten kestävällä pohjalla yrityksen toiminta on ja kestävyysraportti on dokumentti, joka tuo esiin sekä yrityksen kunnianhimon tason että sen, miten kestävyyden vaatimukset yrityksessä huomiodaan.

Liappisin mukaan voidaan puhua bisnesimperatiivista. Kestävyys ja sen raportointi ei enää tarjoa kilpailuetua, vaan se on olemassaolon ehto.

Raportoinnin keskiössä on data

Sidosryhmien ohella painetta yritysten suuntaan luo EU, joka pyrkii edistämään kestävyyttä vihreän kehityksen ohjelmallaan ja erityisesti kestävän rahoituksen kautta. Liappisin mukaan EU:n tavoitteet ovat kunnianhimoisia.

– Uutta sääntelyä on vireillä niin paljon, että nyt on viime hetket ottaa kestävyys johdon agendalle.

Kestävyysraportoinnin keskiössä on data, jonka on oltava oikeaa, selkää ja laadukasta. Kestävyysraportoinnin suurimmat haasteet liittyvät Liappisin mukaan datan keruuseen ja sen laatuun.

– Suurimmat haasteet liittyvät Scope 3:n, eli arvoketjun päästöjen tunnistamiseen etenkin silloin, kun yrityksellä on lukuisia toimittajia. Laadukkaan datan kerääminen ja arvioiminen koko toimitusketjusta on valtava urakka.

EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi edellyttää ensimmäistä kertaa yrityksiä tarkastelemaan toimintaansa niin sanotun kaksoisolennaisuuden periaatteen mukaan. Tämä tarkoittaa, että yrityksen on huomioitava sekä sen omasta toiminnasta tulevat vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan, että erilaisista kestävyysseikoista tulevat riskit ja mahdollisuudet ja niiden mahdolliset taloudelliset vaikutukset yritykseen.

– Tämä on mahtavaa, sillä uusi direktiivi betonoi sen, että kestävyyttä tarkasteltaessa on ensimmäistä kertaa huomioitava ikään kuin nämä kolikon molemmat puolet. Näin raportointi palvelee useampia sidosryhmiä. Samalla se on haaste, ja edellyttää, että kestävyysraportointiin osallistetaan koko organisaatio.

Automaatiota ja keinoälyä tarvitaan

Jotta raportoinnin kiristyneisiin vaatimuksiin voitaisiin vastata, automaatiota tarvitaan lisää.

– Kokonaisuus on liian suuri ja kompleksinen manuaalisesti tehtäväksi.
Automaation lisäksi Liappis odottaa uusia avauksia keinoälyn saralta.

Tällä hetkellä tilanne kestävyysraportoinnin suhteen on Liappisin mukaan voimakkaasti polarisoitunut. Siinä missä osa yrityksistä on kokeneita ja rutinoituneita, osassa työ on alkumetreillä.

– Neuvoni aloittaville yrityksille on tämä: resurssoikaa riittävästi, osallistakaa laajasti ja pyrkikää lisäämään omaa ymmärrystänne. Nyt on paras aika aloittaa ja edetä pikku hiljaa, pala palasta, rauhassa ja ajatuksella, ennen kuin sääntelyn tuomat määräajat ovat ihan nurkan takana.