Lämmitysenergian normitukseen uusi menetelmä

BLOGI

Kirjoittanut Juho Linsuri, Business Product Analyst

Lämmitysenergian normittamisella tarkoitetaan menetelmää, jossa ulkolämpötilaltaan erilaiset kuukaudet tehdään vertailukelpoisiksi edellisten vuosien vastaavan kuukauden kanssa. Esimerkiksi tänä vuonna Jyväskylässä oli helmikuussa -10,4 °C keskilämpötila, kun se vuotta aiemmin oli -2,2 °C. Normitus tehdään niin sanottuun normaalivuoden lämpötilaan, joka on ilmatieteenlaitoksen määrittämä keskiarvo vertailupaikkakunnilla vuosille 1981-2010, joka on -8,8 °C.

Tästä johtuen vuoden 2021 helmikuun lämmitysenergian kulutus on normaalivuotta korkeampi ja vuoden 2020 helmikuun kulutus normaalivuotta matalampi. Normituksessa lasketaan, kuinka paljon näinä kuukausina lämmitysenergian kulutus olisi ollut, jos ulkolämpötila olisi tuo -8,8 °C. Normitus tehdään lämmitystarvelukujen (astepäiväluku, °Cd) avulla, joka on ulkolämpötilan ja sisälämpötilan (+17) erosta johdettu kumulatiivinen arvo. Jos esimerkiksi ulkolämpötila on -1 °C yhden päivän ajan, tulee lämmitystarveluvuksi 17-(-1)=18 °Cd, jos on koko kuukauden (30 päivää) -1°C putkeen, niin lämmitystarveluvuksi tulee (17-(-1)*30= 540 °Cd. Jyväskylässä lämmitystarveluku helmikuussa 2021 oli 768 °Cd (astepäivää), helmikuussa 2020 oli 557 Kd ja normaalivuonna 721 °Cd.

Tähän mennessä melko yksinkertaista, eikö?

Korjausta ei voi tehdä kuitenkaan suoraan näillä lukemilla, sillä kaikki lämmitysenergian kulutus ei ole pelkästään ulkoilman lämpötilasta riippuvaa. Esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen ja käyttöveden kiertojohtojen häviöihin menee vakio määrä lämpöä, riippumatta ulkoilman lämpötilasta. Tämä vakio-osuus pitää jättää ennalleen ja normittaa vain se osa, joka on ulkoilman lämpötilasta riippuvainen.

Aiemmin EnerKey SaaSissa on käytetty tämän osuuden määrittämiseen kahta eri menetelmää. On joko käytetty manuaalisesti syötettyä vakio-osuutta, joka pysyy kuukaudesta toiseen samana, tai on käytetty prosenttiosuutta, joka vain pienentää lämmitysten korjauskerrointa.

Motivan ohjeissa myös ohjeistetaan käyttämään vakio-osuuden määrittämisessä käyttöveden kulutuksesta johdettua vakio-osuutta, mutta tämä ei huomioi esimerkiksi käyttöveden kiertojohtojen häviöitä tai muita häviöitä, joten menetelmän käyttö antaa liian pienen vakio-osuuden. Toinen Motivan tarjoama vaihtoehto on käyttää kesäkuukausien lämmitysenergian kulutuksen keskiarvoa, mutta tätä menetelmää käytettäessä olisi rakennuksen käyttöveden kulutusten oltava kesäkuukasina samanlaista kuin talvikuukausina. Usein esimerkiksi toimistorakennuksissa ja koulurakennuksissa on käyttöveden kulutus pienempää kesäkuukausina, jolloin näiden kuukausien käyttäminen vakio-osuuden laskennassa antaisi liian pienen lukeman.

Uudessa EnerKeyn tarjoamassa vakio-osuuden määritysmenetelmässä (korrelaatiomenetelmä) päätellään lämmitysenergian vakio-osuus datan avulla. Menetelmässä päätellään vakio-osuus lämmitystarvelukujen ja lämmitysenergian kulutuksen välisestä korrelaatiosta viimeisen 12 kuukauden aikana.

Esimerkkikuvaajassa on otettu yhden vuoden lämmitysenergian kuukausikulutukset ja näitä vastaavat lämmitystarveluvut. Tämän perusteella voimme päätellä, että 13,35 MWh kuukaudessa kuluu ulkolämpötilasta riippumattomiin lämmityksiin, ja loppuosa kulutuksesta on ulkolämpötilasta riippuvaista.

Korrelaatiomenetelmän etuna on, että se ottaa huomioon kaikki ulkolämpötilasta riippumattomat kulutukset. Se ei myöskään tarvitse toimiakseen käyttöveden kulutusdataa, vaan pelkkä kuukausittainen lämmitysenergian kulutustieto riittää. Lisäksi vakio-osuus päivittyy ajan myötä, mikäli rakennuksen käyttöveden kulutuksessa tai muissa lämpöhäviöissä tapahtuu muutoksia.

Korrelaatiomenetelmä on nyt käytettävissä EnerKey SaaSissa. Aiemmin oletuksena ollut prosenttiosuus tullaan korvaamaan uudella menetelmällä vuodenvaihteessa 1.1.2022, jonka jälkeen kaikki kulutukset lasketaan uudella korrelaatiomenetelmällä.

Muutos ei koske kohteita, joiden normitus perustuu vakio-osuuteen vaan vain EnerKeyn oletusmenetelmää tai prosenttimenetelmää käyttäviä asiakkaita. EnerKeyn asiakasvastaavanne vastaa mielellään kysymyksiinne laskentatapaan liittyen. Vaihtoehtoisesti voitte myös ottaa yhteyttä EnerKeyn Service Deskiin support@enerkey.com.